Tässä-61 versiossa kun ei ole mahdollisuutta paljon pelata lämmityslaitteen kanssa,joko ohjaat ulos tai sisään mutta moottorin lämmöt ei siitä muutu. Mutta ei vaivuta murheeseen,näyttää toisillakin olevan samoja huolia.

Meillä kun ei oo näitä nykyajan kotkotuksia kuten toimivaa lämpömittaria tai erillistä lämmityslaitetta niin pitäisköhän kuitenki nostaa edes voitelua kolmesta neljään prossaan. Mitä mieltä raati on asiasta...

Aamulla oli testissä tuo vesiruisku mutta eipä ollut mitään hirveää vaikutusta, max 5 astetta putosi lämmöt kun kauemman aikaa ruiskutti vettä syyläriin. En sitten tiedä olisiko isompi vaikutus kun koneen lämmät olisi siellä 100 kieppeillä, nyt oli 85 ja tippui sinne 80 tuntumaan.

Varmaan pitäisi koittaa korjata vika, eikä parannella viallista järjestelmää. Kävin eilen Barkaksella tienpäällä, eikä havaittavaa lämmönnousua. Katsotaan nyt, kunhan Tuuriin saakka päästään.
-Jäähdytin kuntoon, kunnollinen järjestelmän puhdistus. Tuulitunneli paikoilleen, jos puuttuu. Tärkeää myös, etteivät siivet ole täysin tuulitunnelin sisällä, tosin tuohon ei paljoa pysty vaikuttamaan.
-Termostaatti kuntoon. Lämpöarvolla ei varsinaista merkitystä, kun auki kuitenkin.
-Sytytysennakot kohdilleen, mieluummin vaikka hieman myöhemmälle. 2.5mm EYkk varmaan sopiva lämmön kannalta.
-Moottorin tekninen kunto? Onko puristuksia liikaa, onko kantta höylätty?
-Moottorin seokset? Laihalla käyvä kone lämpenee liikaa. Isompaa pääsuutinta.

Vapaavirtausvehkeissä saattaa olla konstit vähemmässä, mutta ajettiin sitä näilläkin aikoinaan ihan oikeasti.

Käyttäkää vapaakytkintä! Pieni jalan nosto lisää öljykalvoa sylinterissä, tosin se menetetään nopeasti kun taas kierroksia nostetaan. Onko tämä sitten vain teoriaa? Ainakin hölläämisella saadaan hetkellinen lämmönlasku. Rallissa mennään jalka suorana joskus useita kilometrejä...

Rallivehkeessä on puristuksia ja tehojakin, eikä alkuperäiseen jäähdytysjärjestelmään ole koskettu. Teoreettinen jäähdytysteho siis riittää n. 100 hp jatkuvaan käyttöön.

Onko öljynlisäyksestä mitään hyötyä? Itse ajan 3% seoksella. Liika oljy karstoitaa ja öljy sinällään laskee tehoa ja pienentää puristuskestävyyttä.

No joo tämä nyt oli tällainen kokeilu vain, kuinka ylös lämmöt kärsii nousta ennenkuin sylkäisee vedet kartanolle? Tietäisi vähän että millonin alkaa hölläämään jos alkaa lämmöt kovin nousta. Minä käytin syylärin puhdistusaineen alkukesästä jäähdytysjärjestelmässä, kyllähän sieltä vähän kokkareita tuli mutta ei mitään ihmeellistä määrää.

Unohtui mainita painekorkin merkitys, ylipaineessahan kiehumispiste nousee. Warren painekorkki on vain 0,5 bar, kun yleisesti se on 1-1.1 bar. Glygolin kiehumispiste raakana on huomattavan korkea, mutta sen lämmönjohtokyky on huono. Ilmankaan ei kannata ajaa korroosio-, pakkas- ja kavitointiongelmien takia. 50/50 on se ihanteellinen, eikä yhtään enempää. Paksu neste virtaa huonommin ja jäähdyttää huonommin. Kesälaitteissa voi hyvinkin laimentaa keston 20-asteen paikkeille. Pakkasvaurioilta välttyy 20-asteen nesteillä, jos ei aja talvella. Talliseisotuksessa varmasti huomattavasti laihemmallakin nesteellä pystyään tuhoista kaukana. Laimea neste menee hyhmään, mutta antaa mennä. Vapaavirtausvehkeissä ei ole kavitaatiovaaraa, joten kesäkäytössa korroosionesto on ainoa glygolin hyöty. Glygoli lisää pintajännitystä, joten vapaavirtaus vain heikkenee.

Ajotapa vaikutti itselläni sähköflektiäkin enemmän lämpöihin, reilusti vain kaasua ja rullaus, kaasua ja rullaus jne...lämmöt pysyi noin kolmanneksen alempana reilulla kaasutuksella verrattuna hipsutteluun.

Poistin moottorin suojapellit,tarkistin sytytyksen,relu vauhti ja rullaus. Lämmöt on korkealla mutta putoaa rullatessa,ulkolämpötila 30,5 astetta. Lähden aamulla 5 aikaan matkaan,pääsee ajamaan osan matkaa viileämmässä kelissä. Nähdään Tuurissa (toivottavasti).

Siellä nähdään, jos lämmöt vaivaa niin pikku paussia vaan välillä mistä kaukaa lähdet ajelemaan?