Se on jo kuusi vuotta sitten kun kunnostin raamia. Silloin laittamassani kunnostetun sylinterikannen päällä totesin että yhden männän voidaan kiertää pikkusen sylinterissä, eli jompaakumpaa tai molemmat kiertokangen laakerit ovat väljäitä.

Viime kesänä taistelin bensansaannin kanssa. Kunnostetulla bensapumpulla ongelmat eivät poistuneet. Mutta sähköisellä pumpulla kyllä kaasarille tuli tarpeeksi bensaa. Moottori on vuodesta 1975 eli kampiakseli on metallirenkailla tiivistetty. Aloitin epäröida että runkolaakerit on sen verran väljäät ettei tarpeeksi imua syntyy kampiakselikammiossa imetäkseen bensaa tankista.

Kyllä alkaa olla syytä toteuttaa 5-vuosi-suunnitelman ja kunnostaa alkuperäismoottoria, ennenkuin nykyisen moottoria hajoa.

Alkuperäismoottorilla ajettiin 129 600 km kunnes 3 sylinterin kiertolaakeri hajosi. Jo noin 20 000 km ennen sitä verstas sanoi isälleni, ettei nakuttaminen voidaan poistaa sytytyksen säätämällä. Rullat alkuperäismoottorissa oli hankatttu sileäksi vain 2x8x10 milliseksi pelliksi. Kun niiitä kerääntyi alapuoleen mäntä nostettiin niin korkeaksi että se painettiin sylinterikanteen, eikä kampiakselia enää pyörinyt. Tässä kuvan 3-sylinterin haljennesta männästä.

Vuodessa 1969 korotettiin tehoa 45 PS => 50 PS. Se tehtiin vaihtamalla kaasarin halkaisija 36 mm:stä => 40 mm:seen, lyhentämällä mäntien helmat 3 mm, suurentamalla tuuletusaukon männissä, täyspyöreitä vastapainot kampiakselissa sekä uudemman mallin pakosarjan. Samalla käytettiin männänrenkaita tiivistemään kampiakselia stefojen sijaan.

Ymmärtääkseni tuli neulalaakeroituja 20 mm männäntapit 1966 luikulaakeroitujen 18 mm männäntapin sijaan.

3 mm pidemmät männät 20mm männätapilla en ole nähnyt myytävänä. Eli suunnitelma on ottaa yhden männän kahdesta poistetusta vanhasta moottorista. Se edellyttäisi ettei alkuperäislohkon sylinterit ovat liian kuluneitä eikä vanhat männätkään. Aloitin yrittämällä aukaistamaan vuoden 1966 moottoria. Kampiakselissa ja sen kammiossa oli edelleen öljyä, mutta sen sylinterit eivät näytä hyviltä. Ja kolmen viikon käsittelyä ruosteenirroittajalla ei näyttää auttavan mäntien liikkuttamiseen. Tässä kuvia 1966 moottorista, joka on seisonnut pyörittämätta yli 30 vuotta.

Käydessäni Visulahteen tapahtumiin pahat aavistukset toteutuvat. Joku pienen ylimääräisen äänen alkoi kuulua matkalla Mikkeliin. 80 km/h se tuli ja meni noin sekunnin välissä moottorien vedätessä. 100 km/h ääntä ei kuullut, eikä moottorin ollessa tyhjäkäynnissä. Epäröin oikean pyörälaakeri eteen, mikä on pikkusen väljä, mutta pyörä ei ollut lämmintä tullessani Mikkeliin. Ikalisiin matkoilla on ollut ongelmia lämmön kanssa, nyt lämpömittari pysyi aivan hyvissä lukemissa. Tosiaan kun laitoin pois kaasua, niin se paukauhti muutama kerta, ja totesin että sähköisen bensapumpun kyllä toimii, ja palamatta kaasua paukahtaa pakosarjassa. (Ei se sitä ollut.)

Kiertoajelussa sain enemmän tietoa vaihtelevasta äänestä. Se ei myöskään kuullut 50 km/h mutta alkoi 60 km/h.

Kotimatkalla vaihtelevaa ääntä voimistuu, ja Mikkelin jälkeen se oli kun joku olisi pumpannut kaasupoljinta ajaessa 80 km/h. Kuitenkin mottori veti tasaisesti ja 100 km/h moottori kuuli vain "normaalia" melua. Tuli paljon vettä alas ja mootori paukahti kerran, mutta jatkoi vetämistä. Alamäessä se sammui kokonaan, ja pysähdin tien vieressä.

Sateen loppua yritin käynnistää uudestaan. Käynnistysmoottori tuskin jaksoi pyöriä. Päästäkseen kotiin asti laitoin toista litra 2t-öljyä tankkiin, sekä poistin tulpat moottorista. Vaihtelevalla voimalla pystyin pyörittämään moottoria. Kaadoin vähän öljyä sylintereihin ja antoin moottoria vielä jäähdyttää. Jäähdyttyä noin vartin pystyin pyörittämään moottoria käsin. Tulpat takasin muttei se käynnistynyt. Tulpat olivat kastuneet. Tyhjensin moottoria veivaamalla sitä ja annoin sen vielä jäähtyä. Tunnin jäähtymisen jälkeen moottoria pyörii lähes kierroksen muttei ympäri. Se usein lukkitui 3 sylinterin ollessa yläasennossa.

Hinausautoa olisi maksanut luokalla 1400 euon, eli soitin vaimolleni ja vedettiin Warrea kotiin 350 km yöllä.

jos tarvitset apua ehjän lohkon yms.moottoritarpeiden osalta niin laita viestiä.Uusiahan nämä eivät ole mutta hintakin on sitten ihan muodollinen.

Sovitimme jo kevättalvena, että vaimo saa laminaattia tupakeittiöömme, ja minä saan uuden moottorin Wartburgille. Silloin en tiennyt mitä lupasin. Nyt olen ollut 7 päivää laminaatin kimpussa ja 40 nurkkien sovitteluissa ja enää puuttuu listat kolmessa oviaukoissa. Siihen emme vielä ole löytäneet sopivia.

Eli tänään iltapäivällä otin poikani mukaan ja irrotimme hajonnutta moottoria. Oikeastaan minä toimin eniten kuin opettajana. Kakkossylinterin kiertokankilaakerissa on parin millin verran väljyttä. Se huomataan myös hyvin harmaan sävyiseen öljymönjästä, sekä kampiakselin ollessa kuivana kakkossylinterin kohdalla.

Laittaisin kuvan siitä, mutta kuvahallintaohjelmani ei enää käynnistyy. F-secure ei huomaa viruksia, eli yksi mahdollisuus on Windows XP, joka yrittää todistaa minulle että se on tullut vanhaksi. Taikka HP:n printteria joka en ole päässyt päivittymään viidessa vuodessa. Olen kauan yrittänyt välttää Windows. Kuka ostaisi auton, joka kerran viikkossa olisi vietävänä huollettavaksi? Ubuntu on kyllä vahva ehdokas, mutta yritän kai saada sisareni vanhan Windows 7-kone käyttöön. Onneksi Wartburg mottorin korjausta tuntuu paljon helpompi kuin tietokoneiden kanssa jatkuvaa taistelemista.

Kokeilin useampi kuvankäsittelyohjelmia tuloksetta. (XP-koneen täyskaatoa en tarvii pelätä kovasti, kyllä se päivä vielä tulee eteen. F-secure ei vielä löytänyt viruksia). Tässä kokeilu "Photoscape":n kanssa.

Muutettu kuva isommaksi niin näkee paremmin!

Tarkistin vm. 1975 kampiakselin tarkemmin tänään, ja vain kakkoskiertolaakerissa löisin väljyyttä. Kuitenkin neljäs runkolaakeri pitää ääntä sekä kolmannessa ja toisessa tunsin jotain pientä värähtelyä kierteässäni niitä, muttei ääntä kuulunut. Vain ensimmäisen runkolaakerin totesin olevan "uuden veroinen". Kampiakselin päätytiivisteissä oli vähän väljyyttä, mutta kakkos ja kolmos tiivisteiden väljyys oli paljon suurempi. Sillä voitaisiin selostaa bensapumpun huonoa imukykyä. Vai pitäisikö keskitiivisteet olla väljemmät?

Männät mittasin digitaalisella työntömitalla noin 20 mm alempana männäntapin kohtisuoraisesti. Kolmasmäntä oli 73,18 , toinen 73,25 ja ykkkönen 73,20. Alkuperäisen 1968 mäntä oli 73,25 mm. Uuden männän nollamitoissa pitäisi olla 73,44. Jos mittasin oikein niin männät ovat kulunneet keskimäärin 0,23 mm. Se vastaisi lähes sylinterin ykkös-ylimitta 73,75 mm, johon olisi asennettu nollamittaiset männät 73,44 mm.

Seuraavaksi tarkoitukseni on tehdä männäntapille ulostyöntäjän. Ajatukseni on että pystyisin saamaan käsityksen 1968 moottorilohkon kuluneisuus mitatun männän ja levymitan kanssa. Katsotaan jos joudun viedä lohkon jonnekin mitattavaksi. Hiontakiveä on jo hankittu muutamaa vuotta sitten.