2.kiertokanki leikannut kiinni ja käynyt todella kuumana. laakerin kohdalla on metallin väri vaihtunut. Kuumuudesta johtuen on öljykin palanut pois. Stefatiivistettyjen akseleiden ongelma on nuo vaikeasti vaihdettavat välistefat. jos ne vuotaa, niin paineet sotkeutuu pyttyjen välillä. Bensapumpun tehoonkin sillä on selvä vaikutus. Onkos nämä suoraan muutettavissa labyrinttitiivistykseen?

Kirjoissa näkyy kuvat männäntapin erikoistyökalusta W 88 927/1, muttei ei sen mittoja. Ostin M16 kierretangon sekä 30x5 lattatankoa. Lattatangosta hitsasin rungon sekä kahvan. Pellistä tein 80 mm leveän keinun reiällä männäntapille.

Kirjoissa lukee että mäntä on syytä lämmittää 60-80 asteeseen, ettei se epämuodostuisi. Meinasin kiristää ulostyöntövehjeen pikkusen, koska kuumana se olisi vaikea laittaa paikallaan. Mutta männäntappi lähti ulos ilman suurta voimaa. Lyhensin työnkalun kahva koska se otti kiinni kampiakseliin. Yhden männänrengas oli vääntynyt pois paikaltaan, ja peltikeinun sen katkesi. Työkaluni oli tullut liian suureksi.

Käärin männäntapit paperiin ja teippasin ne kiinni neulalaakereineen. Kokosin hajonutta moottoria koska ainakin lohkosta voi tulla hyötyä. Laitoin paljon öljyä mukaan. Männät laitoin jälkeenpäin paikallaan, niin että männärenkaat jäivät yläpuolella. Näin ne ei haittasi uuden purkua. Kakkosmäntä ei sopinut paikalla.

Tässä syyn

Mittasin yhden männän helman aivan alapäässä elektronisella työntömitalla 73,40 mm männätapin kohtisuoraisesti ja männäntapin suuntaisesti 73,30 mm. Sitä mittaa oli paras käyttää ja työntämällä rakotulkit molempiin sivuihin sain alkuperäislohkon 1968 yhteenlasketut mitat seuraavasti.

Männäntapin suuntaan / kohtisuoraan

1-sylinteri
Yläkohta 73,50 / 73,50
Alakohta 73,45 / 73,50
2-sylinteri
Yläkohta 73,45 / 73,50
Alakohta 73,50 / 73,45
3-sylinteri
Yläkohta 73,50 / 73,50
Alakohta 73,50 / 73,45

Sylintereiden minimimitta on varmasti ollut 73,50 mm eli todennäköistä saan vähintään 0,05 liian pienet mitat.

Minusta 0,05 mm on niin pienen kulutuksen ettei ylikokoon on mentävä. Sitten on toinen juttu jos saadaan kääntörajan poistetuksi 73,55 mm sylinterihalkaisijalla. Mitä konemiehet uskovat?

Kolme alkuperäistä mänttä en ole vielä saanut irti, mutta 1975 moottorin ykkösmännän ja kolmasmännän mittasin 73,36 mm ja 73,35 mm. Se tekisi lähes 0,10 mm kulutuksen. (Uskon nämä mitat ovat tarkempia kuin aikasemmat mitatut)

Kahden kuukauden käsittelyä ruosteenirroittajalla ei tuottanut tuloksia. Olisi kai syytä käyttää suuremman voiman kuin puukapulan kautta vasaroimista. Kuitenkin on toinen moottoria vuodesta 1967 purematta.



Sillä moottorilla onni oli vähän suotuisempaa. Sain sen kampiakselia mäntineen uloshakatuksi. Mittasin mäntien kuluneisuus ja sain yllätyksen. Ne olivat toista ylimittaa. Tarkistin mittamalla sylinterit moottorin pituussuunnasa digitaalisella työntömitat. Tässä tulokset:

1 mäntä / sylinteri
73,80 mm / 74,01 mm

2 mäntä/ sylinteri
73,82 mm / 74,02 mm

3 mäntä / sylinteri
73,79 mm / 74,00 mm

Nämä männät ovat kulunneet lähes 0,15 mm, ja kun alkuperäislohkoa 1968 on niin vähän kulunut, en haluan porata sitä toiseen ylimittaan. Eli ainoa toivoa olisi 1966 moottorin männät. Varmuuden vuoksi mittasin sen sylinteri. Se oli porattu neljänteen ylimittaan.



On pakko luopua ajatuksesta pidempien mäntien käyttöä!

Kuitenkin viimeisen aukaistetun moottorin kiertokankilaakerit tuntuivat tiukalta, eli jos saadaan ylimmät männänrenkaat irroitettua, niin sillä moottorilla ajan mahdollisesti vielä 10 000 km seuraavan 5-vuotiassuunnitelman aikana, kun alkuperäismoottoria 1968 kunnostetaan uudella männällä sekä uudella kampiakselilla.

Kysymys askaruuttaa minkä takia otin 1967 pois. Muistiinpanosta saan selville että 141 000 km laitoin 1967 moottori sisään, koska 1966 moottori kolisi löysän vauhtipyörän takia. Mutta en merkinnyt miksi minä 148 880 km kohdalla laitoin 1975 moottori sisään 1967 tilalle. Kuitenkin silloin 1975 moottorissa ylimmän männänrenkaan olivat jumissa, sekä huomasin kakkoskiertokangen olevan väljää ja ykköskiertokangen vaihdettua. Eli väljällä kiertokangenlaakereilla olen ajannut 45 000 kilsaa. Yhden syy voisi olla joku kilisevaa ääntä, joka ei tullut moottorin 1967 laakereista.

Tarkistin 1967 lohkon ja sylinteriessä oli paikottain pintaruostetta. Syviä uria en nähnyt enkä tuntenut kännösreunaa. Onneksi en väänsin kiertokankia, kun irrotin jumittuneet männät. Kakkosmäntä on kyllä ollut lähellä leikkaamaan kiinni. En saanut sen kolmea männänrenkaita irtoamaan (olisin tyyväisenä vain kahdella toimivilla männänrenkailla). Vauhtipyöränpään päätytiivistettä on tehnyt uran kampiakseliin. Tässä kuvia 1967 moottorista.

Tänään hoonasin 1967 lohkon sylinterit. Ruoste lähti heti pois, mutta käännösrajat vaativat enemmän hionta. Kolmassylinterissä tulivat pienet urat esille hionnassa. Katso kuvan. Laittamalla mäntä sekä kahdet rakotulkit sylinteriin totesin, että alapäässä sylinterit ovat 74,00 mm. Yläpäässä lohkon pituusuunnassa 74,00 tai 74,05 mm, ja sivusuunnassa sylinterieden halkaisija kyllä ylitti 47,10 mm. Yhteenlaskettu mäntien kanssa voidaan arvioida kuluneisuus olevan vähintään 0,25 mm. Mahtaisiko sitä aiheuttanut mäntien kolinan?

Tilapäismoottorissa ylintä mäntärengasta ei lähtenyt irti, vann se oli otettava osina pois. Valitettavasti viimeistä osaa ei lähtenyt. Tuntuu vain kuin niittasin se enemmän paikallaan yritettäessäni löydä se pois. Oli pakko kokeilla jotain rajumpaa.




Saahasin männänrenkaaseen uran.





Tässä tulos ja jonkunverran näkyy jälkiä taltasta jolla yritin poistaa rengasta. Myöskin saha hyppäsi pois urastaan pari kertaa. Kuitenkin mänttää ei muutenkaan ole hyvän näköisen.

Tänään sain saksasta tilatut kampiakselin päätytiivisteet. Virheä väri oli oikea mutta ulkopuolista rengasta en kuvista nähnyt. Se ulkopuolinen rengasta oli kuitenkin mukana! Onneksi tilasin 4 kpl että niin ne myöskin riittää alkuperäismoottorille. Kyllä männänrenkaattiiivisteet olisi parempi käyttää, mutta alussa käytettiin näitä erikoisstefatiiviisteet, ja haluan säilyttää sen historian. Oikeanpituisesta männistä olen kyllä pakko luopua.

Tilapäismoottorin vanha tiiviste oli kovaa ja väljääkin. Ja tässä yhden syy. Ura on halkaisiltaan 51,7 mm kun itse tappi on 52,0 mm. En tiedä olisko siihen männänrengastiivistettä toiminut.

Männänrengastiivistystä ei voi laittaa akseliin, missä sitä ei ole ollut. Renkaiden urat ovat akselissa kytkimen puolella ja hihnapyörässä etupäässä. Hihnapyörät eivät käy keskenään 50 hp ja 45 hp koneissa.

Ilmeisesti tilaamani uudet 74,00 mm:set männänrenkaat tekevät reissun maailman ympäri. Pari viikkoa sitten kävin vaimon kanssa " Juthbacka-markinoissa" 30 000 muiden henkilöiden kanssa. Siellä bongasin vanhoja autovaraosien myyjiä. Yhdellä oli 8 kpl 74 mm männänrenkaita 2 mm paksuisena. Niitä ostin kaiken varalta 15 eurolla.

Nyt päätin laittaa näitä ostettuja männärenkaat rikkoutuneiden tilalle. Asensin niitä sylinterin alaosaan, ja koin yllätyksen. Sain 1,6 mm rakotulkin väliin. Verstaskirjan mukaan rako pitäisi olla 0,25 - 0,4 mm.

Männänrenkaat ovat oikeastaan 73,5 mm sylintereille tarkoitettuja. Yhden rengas oli jopa 73 mm, ja yksi oli 2,5 mm paksuisena. Ne olivat myös lovettuna toisin kun Wartburgin renkaat.

Kuitenkin nämä renkaat eivät ovat jumittuneita ja näin ne kai tiivistävät paremmaksi kuin vanhat. Se on kuitenkin tilapäismootttoria minkä kokoan.

Männrenkaan urassa löytyy tappi mikä estää männänrenganpätkä kiertämään ja katkeamaan tuuletusaikoissa. Suurin raon takia en tarvinnut loveta uudet renkaat paljon.