Myyntiin tuli pitkään tallissa seisonut hieman purettu ja puutteellinen entinen ralli-Warre kohtuullisella hintapyynnillä. Ensimmäistä innostusta seuranneen viikon odottelun jälkeen lopullinen ostopäätös tuli tehtyä. Mietin, että lieneekö sama laite, joka oli siihen aikaan vielä kilvanajohommissa kun itse aloittelin.
Lähdettiin kaverin kanssa kärri mukana sitten toissa viikonloppuna hakemaan vauhtivaunu Joensuusta kotiin. Päästiin perille jäisen pikkutien päähän alamäen alle rintamamiestalon tyyppiseen pihaan. Myyjän kanssa käsipäivää ja sitten tutustumaan ostokseen.
Tallusteltiin aitan taakse hankiaista myöten ja avattiin tallin ovet..
"No onhan se sama auto, muistan nuo isot Valiojäätelö -mainokset!", sanoin. "Ne on minun ostamiani, olin silloin Valiolla töissä..", vastasi myyjä.

Pikainen katselmus, mitä on kyydissä sisällä -ok-, mitä on kontissa -ok-, onko auton alla jotakin sinne kuulumatonta -ei-, konehan on otettu pois kun oli mennyt rikki, miten apulaitteet ym. on kiinni -ok-. "Onkos se sinulla se raktori vai jollakin naapurilla?", kysyin, "Tuollahan se tallissa, minäpä käyn hakemassa!"
Voortin peruutus Warren eteen ja juontovinssi kiinni hinauskoukkuun, ja eikun vetoa.. Onneksi on oikeasti hyvä tuo hankiainen, ekalla nykäisyllä todetaan, että oikea takanen ei pyöri, ja etusetkin vähän tahmovat. Sitten kun päästiin ovensuuhun, niin piti ruveta kääntelemään etupyöriä oikeaan suuntaan, ettei etuvilkku tartu ovenpieleen, rattia kun ei enää ole, niin käännellään sitten suoraan pyöristä. Muutama metri kun tultiin hangessa, niin johan pyörivätkin kaikki pyörät.
Nyhdettiin Varpunen tielle ja peruutettiin kärri ihan etupyöriin kiinni, jospa se siitä nousee kohtuullisen kivuttomasti nyt sitten kyytiin. Oikea etunen halusi puolestaan tarrautua täälä kertaa jumiin.. etukulma tunkilla ylös ja muttereita auki.. kaksi pois ja kappas, pyörä pyöriikin jälleen ihan hyvin! "Olisikohan tuolla laatikossa jokin tasauspyörästöä jumittava juttu joka on ihan tarkoituksella tehty eikä pelkkä vika?"

Könyttiin laitos tyhjillä renkailla kyytiin ja sidottiin kiinni. Sitten takaisin pihaan navetalle hakemaan loppuja kauppaan kuuluvia tavaroita, eli rikkinäiset, pois puretut ja ehjät tilalle tulevat osat. Osat on laatikoissaan, lohko hyvin öljyttynä, uusi (käytetty) kampiakseli jossa männät jo paikoillaan, muoviin käärittynä. Vanha kampiakseli, pultit poikki syvällä kierteissään, muuten kuitenkin hyvä, jos vain vaihtaa päätytumpin.. Ja sitten x-määrä pultteja, ruuveja, muttereita ja sytytystulppia. Aika moni vaan tuntuu säästävän näitä käytettyjä sytytystulppia, ja ei kuitenkaan käytä niitä uudelleen?
Kaikki roippeet pihalle, vesikelkan kyytiin ja pakun sisälle.
Rahat myyjälle käteen ja luovari vaihdossa. Molemminpuoliset kiitokset ja kotimatka voi alkaa.
50m ja jäimme ylämäkeen kiinni sutimaan.
Soitto myyjälle, "Kehtootko tulla hinnoomaan? Tässä ollaan mäessä jumissa." -"No minä laitan kengät takaisin jalkaan ja tulen kohta."
Voortin sinkki nyt vuorostaan LT:n keulaan kiinni ja rauhallista vetoa isolle tielle päin.
Minä jäin kävelymieheksi yhdistelmän taakse ja kävin naapurin pihaan vastaan ajaneen nuoren Yaris -muoviautokuskin kanssa lyhyen keskustelun:
"Piti laittaa hinaukseen kun eihän tätä ylämäkeä päässyt mitenkään muuten enää ylös.."
"Tosi hieno Warre!!"
"Ootko nähnyt tätä ennen?"
"No en.."
"Tuolla tämä on ollut tuon vanhan talon tallissa viimeiset 15 vuotta."
"No ei ois osannut kyllä semmoista arvata!!"
Ison tien risteyksessä vaijeri irti ja takaisin kelalle, kuskille kiitoksena kaksi kourallista rengassokkia, niitähän jokainen raktorimies hävittää koko ajan touhutessaan. Uudet kiitokset ja nokka kohti keskisuurta kaupunkia.
Kotimatkalla poikettiin viemässä etujäähdytinmallin keulapelti Lehmoon Jussille ja esiteltiin juttuja puolin ja toisin.
Kotiinkin päästiin kaikesta huolimatta..