Luin jossain, että öljy saa kumit turpoamaan, koska kumi imee sitä. Voisin uskoa että alkohooli liuottaa kumiin imennyt öljyä. Voi se olla että se liuoittaa myös boraattia.

Muuten noin 20 vuotta sitten taistelin paljon Fiat Ritmon jarrujen kanssa. Ny jälkeenpäin ymmärrän miksi, kun pojan Ladassa ilmeni samma ongelmaa, ja poistui jarruletkun vaihdon jälkeen.

Käyttöautolla ajan 15 000 km/vuodessa ja 10 vuotta sitten löysin sen rengassa ruuvin. Wartburgilla ajan vain 1 500 km vuodessa. Sitä neiti Fortuna nyt suosinut.

Muuramen lähestyessä sattoi kovaa ääntä syntyä muutamissa sekunneissa, ja sitten yhtäkkiä häipyä. Se oli sama ääntä, joka voi tulla moniurahihnalta käynnistäessä uudempaa autoa. Kintaukselta palatessa se ääni ei häipynyt. Vasta uudelleen käynnistyksen jälkeen se poistui. Kiristin kiilahihna tiukkaasti, ja sillä pääsin kotiin asti.

Vanhassa käsikirjoissa lukee että kiilahihna on säädettävä peukalon 4,5 kp painattaessa 15 mm. Keinuvipulle laitoin 4 litran öljykanisteria saamaan 4 kilon voiman tuntuman peukalossa, ja sillä tiukasti kiristettu kiilahihnan painuma tuli lähes 10 mm. Eli ei se paljon ylikiristettyä ollutkaan.

Poistin kiilahihnan ja missään se ei hankanut pohjaan, mutta kaikki hihnapyörät olivat ruosteissa. Vesipumpun akseli ja laturi pyörii helposti ilman nykäyksiä, enkä huomannut väljyyksiä. Kuitenkin kuin laitoin kovempaa vauhtia niihen, niin laturista tuli ylimääräistä ääntä. Voiko se johtua hiileistä? Yrittämällä edestaikaisin säteistä liikkettä, syntyi pikkusen väljyyttä laturissa.

Eli seuraavaksi on tasavirtalaturin kunnostusta paikalla. Varalaturia on kyllä ollut tarkoitus remontoida jo yli 20 vuotta.

Purin laturia. Laakeri kiilahihnapäässä pitää ääntä ja on pikkusen väljä. Eli se on loppumassa ja ilmeisesti reistallut ennenkin, mutta silloin kiristämällä hihnan uskoin että kilahihna vain ollut liian löysä.

Vintiltä löisin vanhaa purettua laturia. Sen oli tarkoitus kunnostaa, muut vain jäänyt ja ankkuri on ehtinyt ruostua. Kuitenkin keskiosassa on pienen merkkikilven, johon on 668 stansattu. Se voisi olla valmistuskuukaisi ja Warreni alkuperäinen laturia. Se laturin, mikä oli Muuramessa näyttää olevan stansattu 327. Kakkosen sopisi oikeastaan oleva 6, ja se olisi ollut ensimmässä ostamani Warressa vm. 1967. Muita Warren tasavirtalaturia valitettavasti ei tullut säästetyksi.

Harjasin ruosteet pois laakeripäädyista sekä kiilapyörästä, sekä maalasin niitä. Keskiosan alapuolelta huomataan, että se on ollut alkuperin keltapassivoitu. Sen takia vain pesin pois siitä kiinnijäänyttä moskaa.

Tilasin uuden ankkurin, koska ankkurin kollektori on todennäköistä jo kerran sorvattu. Asensin uudet laakerit sekä hiilet. Yli 2O vuoden jälkeen magneetista on häipynyt tehoa, eikä latausta käynnistäisi enää. Ilman kiilahihna laitoin hyppyjohto yli lataussäädinta ja sillä laturi toimii moottorina, enkä suoraan muistanut tarviiko kentäpuola virtaa tai maadoitusta. Ajon sillä muutaman kerran minuutin verran toivoen hiilet mukautavan kollektoriin.

Käynnistin moottorin ja latausvalo oli sammunut. Koekierroksen tehteässä totesin, että laturi antaa jännitettä. Jännite huomataan vilkussa! Tasavirtalaturi ei voidaan pyörittää yhtä nopeasti kuin vaihtovirtalaturi, sen sisäisen rakenteen takia. Tyhjäkäynnissä jännite putoa, että huomataan vilkkua hidastuvan. Kaasua antaessa jännite nousee ja vilkku toimii ripeämmin.

Tervehdys!

Tasavirtalaturin pikatestinä toimii tuo laturin käyttäminen moottorina. Hyvä vahvoilla magneeteilla oleva yksilö pyörii hitaasti ja tehonsamenettänyt nopeasti.

Näin kertoi mulle eräs vanhanhempi herrasmies joka korjaillut lukemattomia maamooottoreita ja traktoreita.

-iippo

Itse kyllä olen huomannut, että magneettisuuden menettänyt alkaa pyöriä nopeammin, kun sitä aikansa pyörittää moottorina. Muistanko sitten oikein, kun ainakin 10-vuotta edellisestä herättelystä.

Muistaakseni nuorudessa kokeilin irrottaa kentäpuolan kytkennän, ja silloin tasavirtalaturi sai korkeampia kierroksia, mutta vaihtoi pyörimissuuntansa. Hiljeni ja taas vaihtoi suuntansa kun yhdistin kenttäpuolaa takaisin.