2kurkkuine - 85 warren kaasari kyseessä. Vaikuttaako seoksensäätöruuvi siten, että kiinnippäin väännettäessä rikastaa seosta? Niin se mielestäni teki, mutta mitä sanoo asiantuntijat? Eli kyseessä vissiin ilmaruuvi ei seosruuvi?

Tervehdys!

Tuolta Peterin sivuilta on annettu ""perus asetus" asetus niille. Pienempi seosruuvi 1,5 kierrosta auki ja tyhjäkäynnin ilmaruuvi 3 kierrosta auki.
http://www.wartburgpeter.de/tm_vergaser ... inzelteile
Google kääntäjällä tuolta saa irti muutakin infoa ko. jikov kaasariin samoin kuin varahakan huoltotiedotteistakin:
http://www.warreteam.com/Huoltotiedotteet.htm

Suomalainen korjaamokirjan lisäosa ei kerro kuin tyhjäkäynnin ilmaruuvin toiminnan: Myötäpäivään pienenee tyhjäkäynti ja vastapäivään kasvaa. Samoin siinä muistutetaan että ruuvit vaikuttavat toisiinsa ja molemmat säädöt on tehtävä yhdessä mittarin kanssa korjaamolla eikä niihin ole itse syytä kajota

Itellä ei oo seos mittaria, mutta tuolla 1,5 ja 3 kierrosta esetuksella käy jonkin laista tyhjäkäyntiä niin kylmänä kuin kuumanakin.

Jos ja kun saat mittarin kanssa jotkut järkevät hyvät asennot nolille ruuveille selville niin kerro toki muillekkin.

-iippo

Ei löydy mittareita. Sikäli helppo säätää, mikäli on pelannut moottorisahojen kanssa, niin korvakuulolla saa just semmosen tyhjäkäynnin, kuin haluaa. Kannattaa jättää mahdollisimman rikkaalle, niin voitelu pelittää myös vaihdejarrutuksissa.

Moottorisahassa voi säätää pääsuutinta, kun taas näissä autojen kaasareissa säädetään vain tyhjäkäyntiseosta. Jikovia ei saa tottelemaan säätöjä kunnolla, vaikka vaihtaisi tyhjäkäyntisuutintakin. En ole säätänyt läpän asentoa, mutta sillä voisi saada pelivaraa lisää (tai sitten ei). Tyydyttävää on, jos laite ei sammu missään tilanteessa. BVF on paljon helpompi säätää, sillähän saa tyhjäkäynninkin nostettua vaikka minne.

Näin se menee. Tässä mun warressa on vissiin "kuntoon" kulunut jiikkovi, koska tottelee säätöjäni just niinkuin korvani käskee

Tällaiset ohjeet löysin. Nestepinnan korkeus kansi pystyssä kohon yläreunan ja kannen väli 10mm, poranterällä mitaten. I-läppä säädetään ensin kiinni, sitten auki 0,59mm heittokellolla mitaten. II-läppä ------------auki 0,17mm. Näin toimi minulla huomautuksitta, vuosia. Heittokello voidaan kiinnittää sopivan osan avulla kaasarikannen kiinnitysreikään.
Näillä säädöillä pakoputkenpää ei koskaan ollut märkä, vaan enempi kuiva. Oli kärjetön sytkä (infrapunaoptiikka-DIY-anturit, W7BP-tulpat.) Ja paljon maantieajoa.

Tervehdys!

Bensanpinnansäädössä pitää muistaa huomioida kohon väri. Huoltotiedotteissa on tuokin ohjeistettuna samoin läppien säädöt:
http://www.warreteam.com/Huoltotiedotteet.htm

-iippo

Minulla oli mahdollisuus perehtyä seoksen säätöön pakokasumittarin avulla. Kaasutin on BVF 40 tyhjäkäynti-ilmaletkulla. Ongelmia olivat nykiminen kevyellä kaasulla. Nestepinta oli asetettu tehtaan asetuksiin 12,5mm.
Pääösuutin oli 140 ja ilmasuutin porattu 2.5mm poranterällä. Tehosuuttimeksi vaihdettu varmuuden vuoksi 90.
Ilman dynamometriä päästömittarilla voi tutkia vain tyhjäkäyntiseoksen, tyhjäkäyntisuuttimen ja siirtymävaiheen pääsuutinpiiriin eli nestepinnan oikean korkeuden. Kaksitahtisen oikeita co arvoja kierroksilla on vaikea löytää joten pidin lähtökohtana tehtaan tyhjäkäyntilukemaa 2.5%.
Heti alkuun kävi selväksi että alkuperäiset arvot on väärät. Tyhjäkäynti co 0.8 ja 2000 kierroksella 4.0. Tyhjäkäyntiseosta ei saanut rikkaammalle. Vaihdoin tyhjäkäyntisuuttimeksi 80 ja kaasuttimen jalkaan vanhan pääsuuttimen 125. Nyt ilmaruuvi totteli hyvin ja co arvon sai helposti 2.5%. Kierroksia nostettaessa tasaisesti aina 5000 arvo pysyi varsin tasaisesti samana. Juuri tähän pyrittiin. Vain nestepinta 12.5mm ja tyhjäkäynnin ilmasuutin jäi ennalleen.
Sytytysennakon olen pitänyt alkuperäisenä. Kokeiluja on tehty sekä pitkäkärkisellä tulpalla että lyhyellä. Pitkä tulppa ei tunnu antavan mitään etua, joskaan ei haittaakaan joten pitäydyn lyhyessä, joka on tehtaan suosituskin.
Tulpan kärkivälillä sen sijaan tuntuu olevan kyllä merkitystä. 0.6-0.7 ei vaikutusta mutta 0.8 selvä ero. tästä isonnettaessa ei taas juuri vaikutusta. Toki puolat saattavat hajota. Vaihdoin itselle Bilteman puolat jotka mainosmiesten mukaan kestävät pitkään ja antavat hyvän kipinän. Ne tarvitsevat etuvastuksen, mutta ne toimivat vaikka leikkaisit sivuelektrodin tulpasta irti.
No ei siitä nykimisestä täysin loppua tullut näinkään. Nyt ajaminen 3 vaihteella 30-50 km/h kyllä onnistuu vain lievällä nykimisellä. Matkustaja ei välttämättä noteeraa sitä miksikään. 4-vaiheella ainoastaan kaasua kevennettäessä lievästi. 2% seoksella lämpimällä moottorilla ei edes ruuhka-ajossa savua näytä tulevan.
Kylmänä lähtö hankaloitui. Ryypyn kanssa joutuu pelaamaan enemmän. Tulppien väri vaaleni kaupunkiajossa
mukavasti enteillen niille pitkää ikää.

tm

Onko Tompalla jousitettu, vai jousittamaton kytkinlevy?

Se on jousitettu. Alkuperäinen vuodelta -76. Vähän kulunut mutta ehjä.