Tyhmille voin myydä Saabin kaasutinpaketin kovalla hinnalla (special 66), viisaat saavat sen hieman halvemmalla. Onneksi Regon osissa tuli käytetty H-imusarja ja siihen polttoaineputkisto. Voisin kuvitella, että on ollut aikoinaan kiinni tuossa minun Sportissa ja päivitetty V-imusarjaan. Tuossa H-sarjassahan on molemmilla kaasuttimilla oma kohokammio, kun V-sarjassa yhteinen väliletkulla oleva kohokammio.

Mulla oli joskus kilpurissa 2 kpl 35mm Tillotsonin kalvokaasaria ja itse tehty pellistä väännetty ensimmäisen protovaiheen imusarja. Toimi kuin se kuuluisa junan vessa, Täysin tunteeton röykyille ja toimi yhtä hyvin selällään kuin muissakin asennoissa. Tehoakin oli perstuntumalla ainakin saman verran kuin ennen. Kehitystyö lopahti kun säännöt vaativat siirtymään Jikoviin joka kylläkin pelasi tasaisella ihan hyvin mutta rallipolut oli harvoin tasaisia, oli vaan ennakoitava.

Kokeilitko Santtu koskaan punaisen kohon eroa vaaleaan tuon ongelman takia? Jostain syystä sellainenkin Jikoviin tehtiin. Olisiko painavammalla rakenteella koitettu vähentää kohon turhaa liikkumista?

Onpas ollut vähemmän mukava polttoainepumpun korjauskäsky. 2 viikkoa aikaa saada alueella olevat autot korjaukseen, tai vastaatte palovaurioista. Asiakkaan tavoittelu puhelimella tai kirjeellä. Veloitus takuuanomuksella 5 min.

Enpä ole mokomasta ollut edes tietoinen ja tässä vaiheessa sillä ei ole enää juurikaan väliä. Rallin harrastaminen on tuhottu järjettömien sääntöjen ja totaalisen rahastamisen takia. Ei ole enää 300 markan kulkineella, repaleisilla housuilla ja tyhjällä lompakolla mitään asiaa lähtöviivalle.

Tuosta polttonestepinnan mittalaitteesta on yksinkertaisempikin versio. Työnnetään vaan sopivankokoinen kirkas letku tehosuuttimen reikään, käytetään hetki moottoria ja mitataan.
On yllättävää kuinka alas pinta jää käytettäessä 12mm poranterää kohon mittaamisessa.
Kokeilujen mukaan nestepinta asettuu 24mm käyttämällä 9mm terää mittana.
Nestepinnan saaminen riittävän ylös on tärkeää, koska kaasutin potee pahaa epäjatkuvuutta siirryttäessä pääsuutinpiiriin.
Toinen asia jolla epäjatkuvuutta voidaan pienentää on tyhjäkäyntipiirin toiminnan jatkaminen korkeammalle.
Tähän päästään pienentämällä tyhjäkäynnin ilmasuutinta kokoon 80 ja samalla vaihtamalla tyhjäkäyntisuuttimeksi 60-65.
Itse olen lisäksi porannut läppälaipan siirtymäporaukset 1.2mm terällä. Tarpeesta ei ole täyttä varmuutta.
Paras säätö ikinä! tm

Poranterä ei ole oikea työkalu säätöön sellaisenaan, koska kohossa on sauma. Poranterään tai akseliin ura, jotta todellinen mitta saadaan otettua kohon reunoilta. Muistettava vielä, että neulaventtiilin päässä oleva jousitettu tappi ei saa olla painuneena. Tämä on tarkka katsottava. Olen säätänyt pinnan aina toleranssin yläpäähän tiivisteen kanssa. Suuttimet eivät ole missään autossa enään tätä päivää. Nykyiset polttoaineet ja väljentyneet läppäakselit vaativat isommat suuttimet. Karkeasti 5-10 pykälää pää- ja tyhjäkäyntiin. Aika vaikea asia monelle, ennemmin vaihdetaan kaasutin toiseen samanlaiseen. Toisille on myös aivan sama, kuinka kone käyttäytyy.

Ken näillä aikoinaan muistaa ajelleensa, muistaa varmaan, että ei se silloinkaan mitään tasaista menoa ollut. Varsinkin taajamanopeuksilla tasainen ajo oli ikävää.
Koska auto oli halpa ja ne kaikki käyttäytyivät samoin se oli enemmänkin ominaisuus.
Tietoa ja taitoa asian korjaamiseksi varmasti oli, olihan siihen aikaan kaasuttimiin erikoistuneita korjaamoita. Niitä ei vaan taidettu käyttää. Epäilen onko aiheesta huoltotiedotettakaan.
Asian selventämiseksi pari sanaa periaatteesta.
Kaasuttimessa polttoaineen määrää säätää polttoainesuutin. Koska ilman virtauksen lisääntyessä seos kävisi yhä rikkaammaksi lisätään järjestelmään reijitetyllä seosputkella varustettu ilmasuutin. Ilmasuutin toimii päinvastoin kuin polttonestesuutin. Ilmasuuttimen vaikutus suurin toiminta-alueen yläpäässä. Muuttamalla suutinten kokoa ja keskinäistä suhdetta voidaan seosta muokata varsin laajoissa rajoissa.
Tyhjäkäyntipiirissä on myös polttoaine-ja ilmasuutin, mutta seokseen vaikuttaa myöskin läppälaipan porauksien sijainti ja koko.
Säätösuurre on myös polttonestepinnan korkeus. Se vaikuttaa suuresti siihen millä kierrosluvulla pääsuutin alkaa toimia. Vaikuttaa myös seossuhteeseen alhaisilla kierroksilla. Mitä alhaisempi, sen suurempi nostokorkeus ja myöhäisempi mukaantulo.
Kun verrataan Warren suuttimia DKW:n tai 2t Saabin suuttimiin voi havaita selkeän eron. Vaikka kaasuttimen ovat eri merkkiset on vertaaminen kannattavaa.
Warren kaasuttimessa on pieni pääsuutin, pieni ilmasuutin, iso tyhjäkäyntisuutin ja valtava ilmasuutin. Lisäksi polttonesteen "nostokorkeus" on suuri.
Näistä voi päätellä, että valmistaja on halunnut erittäin laihan seoksen pintakaasulla ajettaessa.
Kun virheellisen seoksen alue on selvillä, on kannattavaa täsmäkorjata vain tuo alue.
Pelkkiä polttoainesuuttimia suurentamalla parannetaan kyllä kohtuullisesti tilannetta, mutta samalla kasvatetaan polttonesteen kulutusta ja savutusta. tm

En ole havainnut pienessä pääsuuttimen suurentamisessa vaikutusta kulutukseen suurentavasti, päinvastoin. Trabantilla ei pääse nykyisillä suuttimilla alle 6 litran kulutuslukemiin, mutta ei päässyt vakiosuuttimillakaan. Ilmasuuttimiin olen kajonnut sisäkurkkua suurennettaessa. Seosmittarilla voi ajon aikana katsoa, mitä tapahtuu täyskaasulla. Täyskaasulla ajaessa ilmasuutinta pienentämällä saa leikkausriskin pienemmäksi, kun kakkua tulee hieman yläkanttiin. Itselle on tuo maksimiteho ja koneen kesto ollut ollut ainoa päämäärä muutoksissa. Tomppa varmaan perehtynyt enemmän tuota taloudellisuutta ja mukavuutta haettaessa. Joka tapauksessa jo pienellä pääsuutinmuutoksella saadaan tasaisempaa menoa heti pintakaasuajoon.

Mielenkiintoinen tuo vesipumpun tiivisteiden asennus. Korjaamokäsikirja pyytää käyttämään jotain voitelupulveria? Tiedotteessa kielletään voitelemasta millään. Jäähdytinneste tekee tuon voitelun sitten käytännössä. Jotkut väittävät pelkän veden olevan liian "kuivaa", mutta ei kai pelkkä vesi varsinaisesti tuhoa pumppuja, muita paikkoja enemmänkin. Itse olen laittanut jotain voitelua ensi pyörähdystä varten, lie sitten turhaa? Aikoinaan nuo tiivistepinnat olivat hiilirenkaita, nykyään jotain siihen sopivaa muovia. Alkuperäisiä hiilellä olevia tiiviste-elementtejä usein kysellään. Näissä vaan on sinkkikato tehnyt tehtävänsä ja messingissä on halkeamia ja neste vuotaa sitten sieltä kumipalkeen reunasta.